Thursday, July 14, 2011

Hiljaisuus

Haluamisesta ja mieliteoista huolimatta olen nyt kovin hiljainen, vastaamatta jäävät kommentit ja kommentoimatta muiden blogit. Uusia kirjoituksia ei tule vaikka kirjoitettavaa olisi kuinka. Harmittavaa, mutta väsymys on ottanut minusta ylivallan.

Kun aamulla herään olen jo valmiiksi väsynyt, väsymys jatkuu yltyen pahoinvoinniksi kunnes vihdoin saamme mennä päiväunille pojan kanssa. Useimpina päivinä nukun yhtä pitkään kuin hänkin, noin kaksi ja puoli tuntia. Sen jälkeen pahoinvointi on hellittänyt ja virtaa voi riittää johonkin, kunnes taas neljän-viiden paikkeilla alkaa väsyttää niin armottomasti että voi ihan valehtelematta nukahtaa pystyyn. Rappuja en jaksa kiivetä, kroppa on voimaton ja hengästyttää ihan armottomasti.

Päivään mahtuu siis vain muutama hassu tunti joiden aikana voin tehdä jotakin, ja se kuluukin sitten ruoanlaittoon, koiran ulkoilutukseen, pojan kanssa ulkoiluun - ja hups se menikin jo! Voitte varmaan kuvitella meidän kodin tilan.

Uskon vakaasti että kyse on aivan luvattoman alhaisesta hemoglobiinista, mutta olen niin väsynyt etten saa varattua terkalle aikaa mittaukseen. E:n odotuksessa hemppa pääsi alle
satasen muistaakseni juuri näihin aikoihin, eikä meinannut sieltä millään nousta. Enkä ollut silloin lähimainkaan näin väsynyt. Tämä on jotain ihan ylimaallista.
Joten pahoin pelkään että nyt todella arvot ovat ihan päin prinkkalaa, joten aloitin ominpäin lisäraudan, toivottavasti pian helppais. Yhtenä aamuna itkeskelin jo, että miten ikinä jaksan kahden lapsen kanssa kun olen jo valmiiksi näin väsynyt, ja silloin toinen vielä pitää öisin hereilläkin. Valmistautuminen siihen tulevaan vuoden koomaan tuntuu ajatuksena painajaismaiselta.

Nyt ollaan kuitenkin lähdössä merille. Loma, ihanaa, mutta huhheijaa mitä tuo unettava meri-ilma saakaan aikaan?:)

Kuullaan taas kun jaksetaan!

4 comments:

  1. Toivottavasti lisäraudasta olisi apua! Muistan miten väsynyt itse olin Venlaa odottaessani ja Lauraa "paimentaessani". Lohduttaako, jos sanon, että se väsymys poistuu ja varmasti jaksat kahden lapsen kanssa, ainakin sitten synnytyksestä parin kuukauden jälkeen.

    Toivottavasti rauta, meri-ilma ja loma auttaisikin väsymykseen jo nyt!

    ReplyDelete
  2. Tsemppiä kovasti! Olen kohtalotoveri tuon matalan hemoglobiinin kanssa, normaalistikin alhaisia arvoja verottavat nämä raskaudet entisestään. Se väsymys on jotain käsittämättömän raskasta, eikä pystyynnukahtaminen oikeasti tunnu mahdottomalta vaihtoehdolta. Sanovat, että nestemäiset rautavalmisteet imeytyisivät paremmin ja nopeammin? Eri asia sitten, että kuka semmosia kykenee nielemään... ;) Nauti lomastanne, ja nuku ihmeessä jos siihen on tilaisuus! Älä suotta kanna huolta kodin vallitsevasta tilasta juuri nyt, kyllä sitä kerkeää puunaamaan skarpimpanakin. Toivottavasti meininki pian helpottaa!!

    Halauksia ja hyvää vointia!

    ReplyDelete
  3. Sulla on ihana, koskettava blogi :) voimia sinnepäin!

    ReplyDelete
  4. -S-, tuntuu siltä että lisärauta auttaa jo nyt hiukan. Parin tunnin päikkärit tarvitaan yhä päivittäin, mutta pystyyn nukahtamisen vaara on huomattavasti vähentynyt:) Kuulostaa lohdulliselta että sitä ehkä sittenkin voi selvitä kahden kanssa, sen parin kuukauden jälkeen, mutta miten sitä selviää sitten ne ekat kuukaudet?;) Synnytyksen lähetessä tekisi mieli muuttaa sellanen tuhat kilsaa lähemmäs noita auttavia käsiä, täällä kun niitä ei oikeastaan ole:/

    Anniina, tsemppiä siis sinnekin tämän horteen kanssa toimimiseen! Olin myös kuullut että ne nestemäiset ois nopsempia ja tehokkaampia, mutta apteekissa neuvoivat kuitenkin obsidan Fe:n ääreen, se kun on kuulemma vatsan suhteen parhaiten siedettyjä ja nostavat nopeiten hemoglobiinitasoja. Tiedä sitä sitten, mun vatsani ei tykännyt tästä E:tä odottaessa, eikä tykkää nytkään.

    Lomalla tuli muuten kyllä levättyä, siellä kun olivat isovanhempien auttavat kädet jatkuvasti hollilla, mutta kyllä olin silti vaan karmean väsynyt takaisin palatessa. Mikä siinä onkin että loma virkistää ja väsyttää niin kovin samanaikaisesti?:)

    Susanna, kiitos kaunis! Nuo sanat virvoittivat tätä väsynyttä sielua kovasti<3:)

    ReplyDelete