Tuesday, October 11, 2011

Neuvolakuulumisia

Kolmen viikon tauon jälkeen tänään oli taas neuvolakäynti, viikkoja neuvolan mukaan 35+1. Kolmen viikon tauko, normi kahden viikon tauon sijaan, tuli kun neuvolatäti ja harjoittelija olivat sitä mieltä että kaikki oli niin hyvin edelliskäynnillä ettei mitään syytä rampata siellä. No samapa tuo, mutta tietysti heti sen käynnin jälkeen alkoi väsyttää, oksettaa ja supistaa non stop:)
No joo, eipä siellä käyminen olisi asiaa mihinkään muuttanut.
Paha olo on siis tullut takaisin, ruoka ei maistu ja silloin kun maistuu niin vain pieninä annoksina. Ja nälkä on siis kuitenkin aika lailla jatkuva seuralainen. Vatsakaan ei ihan tahdo toimia, eli ilmeisesti vauva vie tuon tilan tästä kropasta aika tehokkaasti. Ja kun ruoka ei maistu, oli painon nousukin vähäistä, käyrä suorastaan notkahti kun kolmessa viikossa olin saanut kokonaista kolmesataa grammaa kerrytettyä:/
Vauva kuitenkin ilmeisesti kasvaa ja voi ihan hyvin. Sf-mittaa oli tullut kaksi senttiä lisää ja on nyt 31, sydän jumputti 140, niinkuin kaikki kolme edellistä kertaa ja vauva pötkötteli raivotarjonnassa niin kuin tähänkin asti. Minulla paineet ja pissa kohdillaan. Kaikki siis okei, ja seuraava käynti onkin sitten synnytystapa-arvio/eka lääkärikäynti kuun lopussa.
Liikkeistä saatiin kaksi plussaa ja ihmekös tuo kun meno on aika lailla vauhdikasta ja jatkuvaa. Kätilöharjoittelija muistutti siitä miten liikelaskenta tehdään jos tarvetta ilmenee, ja lisäsi sitten, VIRHEELLISESTI, että loppua kohden liikkeet sitten harvenevat ja se kuuluu asiaan. Ai että mua ottaa aivoon että alan ammattilaiset yhä edelleen jankkaavat tuota virheellistä ja mahdollisesti kohtalokasta "faktaa"! Liikkeet eivät harvene eikä vauva hiljene loppua kohden. Liikkeet mahdollisesti muuttuvat, koska tila käy ahtaaksi, mutta niitä tulisi kuitenkin tulla normisti. Lapsen hiljaisuus kohdussa on aina syytä ottaa tosissaan ja tarkistuttaa asia!

Tässä muutama artikkeli asiasta, kun Ruotsissa  on vihdoin herätty tekemään asialle jotain:

http://www.metro.se/halsa/var-tredje-barn-kunde-raddats/EVHkje!EkrtugJjZCVsw/

http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=17089

Suomessahan asiaan tyypillisesti herätään muutama vuosi tai vuosikymmen myöhemmin, oli kyse sitten mistä hyvänsä.

No joo, pääsinpäs paasaamaan.
Takaisin neuvolointiin. Mainitsin siitä että minua jo aika kovasti supistaa, ja viime yönä oikein vaikeroin yhden armottoman kestosupistuksen ajan. No, harjoittelijan mukaan  näillä supistuksilla ei synnytetä. Minkä se tietysti tietää kun on minun kropassani ollut:/
Tiedänhän minä ettei näillä supistuksilla synnytetä, mutta en hämmästyisi vaikka ne jotain tekisivätkin. Ainakin enemmän kuin pelkät harkkarit. Toisaalta taas, näillä viikoilla on myös kuulemma jo aivan sama vaikka lähtisikin syntymään. No joo, niin kai, mutta saisi tuo nyt puolestani kuitenkin pysyä sisällä vielä hiukan paremmille viikoille. No siellä lääkärintarkastuksessa kai selviää onko mitään tapahtunut. Ja sitten taas, oli tai ei, niin siitä on aika vaikea ennustaa mitään.

Mitään muuta uutta tänne ei juuri kuulukaan. Väsymys alkaa olla aika armotonta, mutta olo on muuten hiukan seesteisempi kuin ehkä koko raskauden aikana. Taitaa olla niin että nyt alkaa se itseensä käpertyminen, ja pinnassa olleet hermotkin hiukan rauhoittuvat. Sopivaan vuodenaikaan tulee tämä vaihe, lämpimät viltit, koti-illat kynttilänvalossa ja höyryävä teekupponen kun luonaavat mainiosti sekä omaan olotilaan että ulkona möyräävään sateeseen ja myrskyyn.

4 comments:

  1. Tykkään viimeisen kappaleen seestyneestä meiningistä!

    Mutta voi elämä noita neuvoloita joskus. Snadisti ärsyttää saamasi "ei noilla supistuksilla vielä synnytetä" -kommentti, senkin puolesta että et sä nyt suinkaan ole ekaa kertaa tässä hommassa. Etköhän sä tiedä että millä supistuksilla synnytetään ja millä ei. Huooh.

    Tuo sikiön liikkumiseen liittyvä tieto oli itsellekin uutta. Juuri viime kerralla neuvolassa sanottiin minullekin, että vielä vauvalla on hyvin tilaa pyöriä ja touhuta, mutta siellä lopussahan se meno sitten lopulta hiljenee. Pitääkin lukea nuo linkit, on sitten itse ainakin paremmin perillä asioiden oikeasta laidasta!

    Jaksamista viimeisille päiville ja viikoille! Toivon erityisesti hyviä yöunia ja niin paljon lepoa kuin vain mahdollista, ja voimia hoohetkelle kun se sitten koittaakin :)

    ReplyDelete
  2. Jaksamista viimeisille metreille <3 Voi että miten mä haikeilen noita aikoja (kuten jo Hannankin blogissa sanoin) :,)


    Tuo liikehomma oli minullekin ihan uutta!

    ReplyDelete
  3. Kyllä sä taijat ennen mua synnyttämässä olla ;) On mullaki jo tuntemuksia, mut en tiiä (:D) onko ne supistuksia vai mitä! Liikelaskentaa ei oo mun vielä tarvinu tehä, oon pari kertaa aikonu niin joha on alkanu sellanen meno mahassa ettei oo sit tarvinu laskea.. eipä tuolla paljon tilaa ole liikkua, mutta peppua pusketaan kovasti mahan läpi..

    ReplyDelete
  4. Anniina, mäkin niin nautin kun vihdoinkin alkaa olla sellaisella rauhallisella, odottavalla kannalla jolloin tärkeintä on vaan tämä hetki ja pienen mylläys<3 Onhan tuota turbulenssia ollut tälle raskaudelle jo mielestäni ihan tarpeeksi.

    Mua kyllä kans ärsytti tämän sijaisen kommentit, eikä ne suinkaan rajoittuneet tuohon vaan jokaisella käyntikerralla on ollut jotakin. Hohhoijaa, ei vissiin meillä oikein peroonallisuudet kohdanneet tai sitten sillä frouvalla ei ollut oikein kokemusta potilas/asiakastyöstä:)

    Tosta liikehommasta, sitä on Ruotsissa tutkittu ja sitä on pyritty tuomaan esille jo muutaman vuoden ajan, mutta Suomessa en ole tainnut törmätä vielä yhteenkään havaintoon asiasta. Ja esikosta voin kyllä myös itse vahvistaa että hän oli koko raskauden erittäin liikkuvainen, koskaan ei tullut mitään rauhoittumista. Tämän toisen kanssa olen nyt arponut jo muutaman päivän että missä mennään kun on yhtäkkiä rauhoittunut niin kovasti. Liikkuu kyllä yhä edelleenkin sen yli kymmenen liikettä tunnissa, mutta on kuitenkin huomattavasti rauhallisempi...että tiedä näistä sitten. Tärkeintä kai olisi että kannustetaan huomioimaan lapsen rytmejä ja liikkeitä, sekä ennen kaikkea luottamaan omaan intuitioon - ja tarpeen tullen vaatimaan hoitoa piittaamatta sellaisista "kuuluu asiaan tässä vaiheessa raskautta" totemuksiin joilla ilmeisesti ikävin seurauksin usein kuitataan äidin huoli.

    Katja, kiitos<3 Mäkin haikeilen jo etukäteen tämän loppumista, vaikka toisaalta haikaile jo sen nyytinkin syliin saamista:)
    Mies kysyi iltana eräänä että haluanko jo eroon tästä mahasta ja vauvan maailmaan, mutta ei mulla vielä ole yhtään sellainen olo, mä tykkään tästä hetkestä!

    Hannah, saas nähdä, voi kyllä olla että kun näin koko ajan uumoilen niin mennään sinne käynnistykseen asti:D Vähän niinku et antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa;)
    Täällä tehdään vielä kovasti venytyksiä ja joskus oikein kunnon mylläyksiäkin, mutta tuo pepun pyöritys taitaa kuitenkin olla sitä taatuinta tavaraa. Ihana pikku peppu<3

    ReplyDelete